Korvalehtiä kuumottaa. Kaveri kävi aamukahvilla juor... tai siis vaihtamassa tietoja, ja epäili katsoessaan mun korviani, että kyllä joku nyt ajattelee Mielikkiä melkoisen kiihkeästi. Niin kiihkeästi, että jouduin korviksetkin ottamaan pois, kun korvalehdet olivat niin innokkaasti turvoksissa.

Itse kallistun enemmän sille kannalle, että olen allerginen tuolle uudellekin lääkkeelle, sillä korvien punotuksen lisäksi olen hankkinut sellaisen näppärän kokovartalonokkosrokon. Taas. Johan tuota kahtena aamuna ehdin puolikkaan tabletin ottaa. Jätin aamupäivällä soittopyynnön lääkärilleni, joka palasikin yllättäen asiaan jo saman päivän aikana.

Hieman pelottavalta tuntuu tämänkertaisen reaktion nopeus ja ärhäkkyys. Edellistä lääkettä söin sentään muutaman viikon ennen kuin kutina äitiyi häiritseväksi, ja tämä iski tällaisen syyhyn samantien. Enkä voi edes raapia, kun iho on noista turvonneista ja näppyläisistä kohdista niin hemmetin kipeä! Nappasin kyllä pari antihistammiinia, jotka onneksi helpottivat hieman oloa, mutta eivät nekään ihmeitä tee sentään. Ja Atarax oli mennyt vanhaksi kolmisen vuotta sitten.

Nyt tuli lääkäriltä tuttu määräys: lääke lopetettava heti välittömästi. Ja uutta lääkettä ei toistaiseksi edes aloiteta, ennen kuin ollaan taas rauhoitettu elimistöä ja pohdittu vaihtoehtoja. Riskinä alkaa olla, että jos reagoin noin helposti lääkeaineisiin, ei seuraava enää välttämättä pysykään pelkkänä iho-oireena vaan saattaa pahentua hengenahdistukseksi - tai vaikkapa anafylaktiseksi shokiksi. Ja sitä tässä nyt ei välttämättä haluta.

Seuraavaksi on varmaan sitten vuorossa salapoliisityötä: Mikä on noiden kahden eri lääkkeen yhdistävä, allergisoiva aine? Ei nyt ehkä mikrokiteinen selluloosa sentään, mutta jotainhan siellä on joka oireet aiheuttaa. Tai mikä vielä näppärämpää, olen allerginen useammalle eri apuaineelle, jolloin sopivan lääkkeen etsintään saadaan mukavasti lisää vaikeusastetta!

Viime yönä nukuin onneksi paremmin kuin pitkään aikaan. Näin kyllä jotain unta, ja heräsin silloin sudenhetkellä käymään pissalla, mutta sain jatkettua unia ja olin hereillä lähestulkoon pirteänä varttia ennen kuin kello soi! Eivätkä lakanatkaan olleet läheskään niin hikiset ja rutussa, kuin Optipar-kuurin aikana. Herättää varovaista luottamusta siihen, että vielä joskus elämässäni nukun jälleen kunnollisia yöunia!