Ai sulla on ylimääräinen sormi josta haluaisit päästä eroon? Vai amputoidaanko samantien vaikka toinen jalka kokonaan? Alan ymmärtää erittäin hyvin ihmisiä joilla on ylimääräisiä ruumiinosia - lääkeet (tai sairaus itse, kenties) aiheuttaa pahenevaa ahdistusta niin että tuntuu kuin sekä kädet että jalat kuuluisivat jollekin toiselle.

No, amputaatioon en sentään vielä ala, mutta parin päivän ajan on tuntunut siltä kuin en enää oikein tietäisi, mihin laitan kädet tai jalat. Koko ajan joku raaja tuntuu olevan ylimääräinen ja hankala. Jos löydänkin vaikka sängyllä jonkin hyvän asennon, niin aina joku käsi tai jalka on huonosti ja vaatii liikuttelua ja häiritsee.

Myös vaatteet ahdistavat, enkä pysty enää käyttämään mitään mikä yhtään puristaa tai kiristää tai ylipäätään tuntuu miltään päällä. Kokonaan uusi ilmiö, eikä ollenkaan miellyttävä - varsinkaan, jos pitää liikkua kodin ulkopuolella. Eikä näillä pakkasilla kotonakaan voi ihan koko aikaa kekkaloida ilkosillaankaan.

Tähän kun yhdistetään vielä jatkuva motorinen levottomuus, niin olo ei ole kovin mukava. En saanut edes uusinta Oriflamen mainoslehteä luettua loppuun, kun piti pompata tuolista ylös. Hengentuote, joka ei tunnetusti vaadi edes mitään elämää suurempaa keskittymistä. Yksi aa-nelonen on tekstiä on maksimi mihin pystyn keskittymään. Tai kun vaahdotin laskiaispulliin kermavaahtoa, niin sitäkään en voinut tehdä kerralla valmiiksi, vaan välillä piti käydä puuhaamassa jotain muuta.

Tämän päivän olenkin sitten käyttänyt kävelemällä ympäri asutoa, makaamalla välillä lattialla, istumalla sohvalla 1½ minuttia kerrallaan, keittämällä teetä jonka unohdan juoda, ja hyppäämällä tämänkin tekstin kirjoittamisen välillä puolenkymmentä kertaa ylös työtuolista - erilaisia käsien heilutuksia, asennon vaihtoja ja kiemurteluja en edes laske. Ja kaikki tuo pääsääntöisesti alasti, tietysti, koska vaatteet ahdistavat.